Isak Hollmén 1804-1868
Regina Juhantytär Hauta1815-1892
Sinikantinen Hollménin sukukirja on minulle tuttu lapsuudesta asti ja muistan olleeni mukana sukukokouksessakin. Tutuiksi ehtivät lapsuudessani tulla vanhapiikaopettajat, Julia ja Fanny Hollmén, jotka eläkkeelle jäätyään asuivat yhteistä huushollia Laitilan keskustassa.
En kuitenkaan oikein missään vaiheessa ole hahmottanut, kuka kukin on suuressa suvussa. Nyt vasta savisen sukututkimukseni kautta pystyn hahmottamaan, kuka oli myllynrakentaja Isak Hollmén ja mitä sukua vanhoille tädeille ja äidilleni. Nyt tiedän, että Lapin Alisen-Hauta oli vanhojen iso-isotätieni mummola. Ehkäpä vielä löydän itseni myllynkunnostustalkoista.
Isakista ja Reginasta ei löydy valokuvia. Isak sai Isak-nuoremman ulkonäköä. Parta on satakuntalaista mallia, leuan alla korvasta korvaan niinkuin kunniakkaalla miehellä oli. (Alisen Haudan seuraava isäntä, tärkeä kunnallismies Isak nuorempi ei kuitenkaan ole minun esi-isäni vaan hänen veljensä Emmanuel, joka päätyi Euran kautta Laitilan Untamalaan muokkaamaan niitä peltoja, jotka ovat myös minulle tulleet tutuiksi.)
Reginakin oli kuviteltava. Annoin hänelle hieman nuorena kuolleen lapsenlapsensa, Helmin ulkonäköä. Ehkä hänessä on myös Saimaa, Juliaa, Fannya ja Emmaa, joista olen nähnyt kuvia.
Näin kerrotaan Isakista Hollmén-suvun kotisivulla:
Isakin isä, Juho Poutala muutti Eurajoelta Kollan Kuusistoon lähelle Raumaa Iisakin ollessa 17 vuotias. Täällä Iisakki viipyi 10 vuotta. Kaikki rusthollissa tehtävät työt tulivat hänelle tutuiksi.
Veljeksiä oli useampia ja Iisakilla riitti varsinkin talvisin aikaa kaikenlaiseen nikkarointiinkin. Hän kun oli varsin kätevä käsistään. Nuoremman veljen, Daavidin vuokrattua Tarvolan Mattilan tilan itselleen Iisakki siirtyi sinne. Hänet oli ensin merkitty kirkonkirjoihin rengiksi ja sitten veljeksi. Paremminkin hän kuitenkin oli setämiehenä, jolla talon töiden ohella oli vapaus omiinkin toimiin ja harrastuksiin. Pääasiassa hän timpraili kaikenlaista. Tekipä hän muutaman Saksan reissunkin merimiehenä Rauman satamasta. todennäköisesti hän laivallakin oli timpurina.
Reissuillaan Iisakki tutusti myös monenlaisiin tuulimyllyihin. Esimerkiksi Uudenkaupungin Myllymäellä oli monennäköistä ratas- ja siipimallia. Silmä tarkkana hän seuraili mitä niksejä oli keksitty. Siinä 1830-luvulla tuulimyllyjen rakentaminen tuli hyvin yleiseksi. Iisakkikin oli ryhtynyt niitä rakentamaan. Hänen mallinsa oli ”Mamsellimylly”. Iisakin myllyissä oli sopiva rattaiden välityssuhde ja hyvä teho. Siksi hänen maineensa alkoi levitä. Iisakki oli myös ottanut itselleen uuden nimen merellä seilatessaan. Hän oli Iisak Hollmén.
Iisakin isän orpana (serkku) Lailan Juha oli isäntänä Alisella-Haudalla Lapin pitäjässä. Hauta oli suhteellisen lähellä Raumaa. Kauppamatkalla Ala-Haudan isäntä poikkesi usein myös Kollan Kuusistossa sukuloimassa. Siellä luonnollisesti tuli puheeksi myös Iisakin tuulimyllyn rakennukset.
Ala-Haudalle oli päätetty rakentaa tuulimylly. Oli itsestään selvyys, että Iisakkia pyydettiin sinnekin mestariksi. Paikka oli katsottu pihapiirin läheltä kalliolta. Puutavara oli kaadettu talvella ja veistetty keväällä kuivumaan.
Rakennustyö tehtiin kahden apumiehen avustamana kesällä 1839. Vaaleana ja juhlallisena loisti mylly kalliolla syksyllä, armit yläpuolella muiden rakennusten. Tyytyväisenä sitä katseli niin Iisakki kuin isäntäkin.
Kun vanha rusthollari oli kesän ajan katsellut myllynrakentajaa ja hänen työtään, hän ajatteli, että orpanan pojassa näytti olevan miestä joka tuuma. Siinä olisi sopiva mies isännäksi Aliselle-Haudalle. Ala-Haudalla ei siihen aikaan ollut poikaa tilanpidon jatkajaksi, oli vain kaksi tytärtä. Heistä varsinkin Regina oli sorea neitonen. Sen oli varmasti myös Iisakki pannut merkille. Ehkäpä katsellut vähän sillä silmällä. No sen kesän tapahtumista emme tarkemmin tiedä.
Asiat kehittyivät kuitenkin niin, että myöhemmin syksyllä 1839 vihittiin avioliittoon Regina Juhantytär Hauta ja Johan Isak Hollmén.
Hollmén suku asuu ja viljelee edelleen Alisen-Haudan tilaa. Suuri on Iisakin ja jälkeläisten joukko joka on levinnyt laajalle alueelle.
