Grels Clementis Finno 1568-1639
Toukokuussa 2026:
Tässä tekstissä selviää, miten 1600-luvun kirkkoherra liittyy Tarvonsaareen ja miksi hänestä tuli minun uuden ateljeeni suojelija. Kun tämän tekstin alunperin kirjoitin nelisen vuotta sitten, olin aivan varma sukuyhteydestä, mutta nyt olen törmännyt toisenlaisiinkin tutkimuksiin. Ehkä en koskaan saa tietää, mikä on totuus, mutta joka tapauksessa kunniallinen Herra Grels saa olla suojelijani ja paimeneni. Olen osa hänen laumaansa, joka kirmailee täällä Tarvonsaaren niityillä.
Ensimmäinen alla seuraavista raastuvan pöytäkirjoista on kirjattu 400 vuotta sitten, toukokuussa 1626.
Helmikuussa 2022:
Grels oli Rauman kappalainen 1604, samalla pedagogion koulumestari ainakin 1604–1609, kirkkoherra 1615-1639. Kuoleman jälkeen vanhin poika maalautti kirkkoherran suuresta perheestä muistotaulun Rauman Pyhän Ristin kirkon kuorin pohjoisseinälle. Siellä maalaukseen voi käydä tutustumassa vielä tänäkin päivänä. Grels on haudattu kirkon lattian alle. Missähän on jo aiemmin kuolleen esi-äitini, Carinin hauta? Tämä pitää selvittää.
Eräänä sunnuntaina muutama vuosi sitten päätin taas yrittää täydennystä sukupuuhun. Valitsin yhden sukuhaaran ja yllättäin pääsinkin etenemään monta sukupolvea taaksepäin. Piti tarkistaa monta kertaa ennenkuin uskoin, että juuret johtivat Vanhaan Raumaan ja kirkkoherra Grels oli esi-isäni 13. polvessa.
Kävin kirkkoherran työpaikalla, joka paloi vappuna 1640. Rauman vanhan kirkon rauniotkin saivat ihan uuden merkityksen kun kuvittelin esi-isäni astumassa sakastista alttarille ja saarnatuoliin. Grels kuoli puoli vuotta ennen kirkkonsa paloa. Siinä hän säästyi suurelta murheelta.
Pappilan niityt ja laitumet sijaitsivat Tarvonsaaressa, joka oli 1600-luvulla iso saari. Siihen luettiin koko Otan l. Otsan alue Syvärauman jokea myöten. Esi-isän lampaat ovat saattaneet kirmailla täällä, missä nyt asustelen (varsinkin, jos aitoja ei pidetty kunnossa)!
Aikamoista murhetta on Grels Clementinpojalla ollut niityistään. Nämä otteet poimin Aina Lähteenojan suomentamista Rauman raastuvan pöytäkirjoista, kirjasta Lisäosia Rauman kaupungin historiaan I:
Toukokuun 4. p.v.1626 pidettiin raastuvanistunto.
Rehelliselle ja hyvinoppineelle koulumestari Grelsille annettiin kaupungin laidunmaasta Vetiskon luota kaalimaa, hänen talolleen, jonka hän on autiomaasta raivannut.
Toukokuun 4 p. v.1627
Oikeuteen tuli hyvinoppinut herra Grels, kirkkoherra Raumalla, ilmoittaen että Sipi Simonpojan porsaat olivat koko syksyn käyneet hänen ruispellollaan ja turmelleet ruista vieraiden miesten arvioinnin mukaan puolen tynnyriä. Istuva oikeus määräsi sovittajaisiksi, että Sipi Simonpojan tytär tekee 8 päivää työtä kirkkoherralle vahingonkorvaukseksi.
Kirkkoherra Grels valitti lisäksi, että kaupungin karja ja hevoset ovat käyneet laitumella Tarvonsaaren luodossa, vaikka siitä on jo usein muistutettu, ja nyt päätettiin lisäksi, että jos joku vielä rikkoo kiellon, niin hän maksaa sakkoa 80 mk ja menettää karjansa köyhien hyväksi.
Tammikuun 14 p:nä v.1628
Korkeastioppinut Herra Rauman Kirkkoherra Grels tuli oikeuteen valittaen kovasti, että edesmenneen Matti Laurinpojan Martti-niminen renki oli edellisenä syksynä rikkonut pappilan pellon aidan ja ajanut hevosineen sen läpi ja hänen perässään useat muutkin aiheuttaen siten pellolle suurta vahinkoa. Matti sakotettiin 3 mk ja velvoitettiin parantamaan aita kuntoon.
Heinäkuun 24 p:nä v.1630
Kirkkoherra Grels ilmoitti, etteivät ne porvarit, joilla on peltosarkoja hänen peltonsa äärillä, aitaa osaansa. Jokainen porvari, jolla on osuus kaupungin pellossa, aidatkoon osansa kunnollisesti tai vastatkoon vahingosta.
Toukokuun 8 p:nä v.1632
Kunniallinen ja hyvinoppinut Kirkkoherra Grels (Gregorius) valitti, etteivät porvarit ole maksaneet hänelle kalakymmenyksiä eikä kaupungin kylvöistä. Kutakin porvaria kehoitettiin ne heti suorittamaan.
Kirkkoherra valitti myös kaupunkilaisten edellisenä vuonnakin pitäneen hevosiaan ja karjaansa Tarvonsaarella, luodolla, joka kuului pappilaan, ja turmelleen siten pappilan niittymaata. Tämä kiellettiin ankarasti 40 markan sakon ja karjan menetyksen uhalla.
Maaliskuun 13 p. v.1633
Rehellinen ja hyvinoppinut Kirkkoherra Grels valitti kaupunkilaisten joka vuosi tekevän hänelle suurta vahinkoa Tarvonsaaressa päästämällä karjaa, hevosia, vuohia ja lampaita hänen niityilleen. Se, joka tämän omavaltaisuuden tekee, oli tuomittu menettämään karjansa ja saamaan 40 mk sakkoa. Tämä tuomio uudistettiin nyt. Joka rikkoo, menettää karjansa, maksaa vahingonkorvauksen ja saa sakkoa 40 mk.
Huhtikuun 10. p. v.1633
Niitä porvareita, joilla on hevonen, kehoitettiin kuljettamaan ensi tilassa pappilan korjaushirsiä Tarvoilan kylästä ja niiden, joilla ei ole hevosta, tekemään päivätöitä pappilassa.
Toukokuun 6 p. v. 1633
Rehelliselle ja hyvinoppineelle Herra Kirkkoherra Grelsille tuli porvariston suorittaa 3 1/2 tal. tuvasta, jonka hän oli rakennuttanut pappilaan.
Toukokuun 30 p. v.1633
Kirkkoherra Grelsille tuli edesmenneen Margareta Huhtalan perillisten suutari Tuomaan ja Erkki Rohnan suorittaa hautauskustannuksia 1/2 riikintal. ja lammas.
Joulukuun 21 p. v.1633
Kirkkoherra Grelsille tuomittiin porvaristo suorittamaan täydet kymmenykset, niinkuin kukin on tavallisesti suorittanut.
Kirkkoherra valitti Yrjänä Yrjänänpojan kaivattaneen pihaansa kaivon kirkkoherra Grelsin kellaria vastaan, joka on sitten mennyt piloille. Asiaa valittiin tarkastamaan Simo Paavalinpoika ja Jaakko Winnar.
Joulukuun 9 p. v.1634
Kirkkoherra Grels oli ostanut kaupunginkirjuri Sipi Paavalinpojalta tämän palkkapellon. Mutta kun kaupungin peltoja ei ollut lupa myydä, peruttiin kauppa. Kirkkoherra sai kuitenkin viljellä peltoa, kunnes oli saanut omansa takaisin, mitä oli kaupunginkirjurille maksanut.
Huhtikuun 4 p. v.1635
Kirkkoherra Grels ilmoitti, että talonpoikain karjapaimen Pertteli Henrikinpoika oli kesällä antanut talonpoikain karjan mennä pappilan niitylle Santarannassa ja tehdä vahinkoa 4 kuormaa heiniä. Asia oli tutkittu ja arviomiehet sen oikeaksi havainneet, joten paimen poissaolevana tuomittiin korvaamaan vahinko kirkkoherralle.
Huhtikuun 21 p. v. 1636
Kirkkoherra Grels valitti taasen kaupunkilaisten käyttävän hänelle kuuluvaa Tarvonsaarta laitumena. Julistettiin, että jos kenen karjaa, hevosia tai lampaita siellä tavataan, niin viedään oikeuden talteen raastuvan alle ja ensi kerralla syyllisen on suoritettava kirkkoherralle ”korvaus esteestä ja vahingosta”, mutta jos se tapahtuu toisen kerran, menettää hän karjansa ja maksakoon omavaltaisuudesta sakkoa 40 markkaa.
Toukokuun 1 p. v. 1638
Rauman kirkkoherra, kunniallinen ja hyvin oppinut Herra Grels, valitti kovasti oikeudelle, että kaupungin asukkaat tekevät hänelle haittaa ja vahinkoa syöttämällä omavaltaisesti hänen Tarvonsaaressa olevaa niittyään, vaikka sellainen menettely on useasti kielletty, eikä se ole voinut asiaa auttaa. - Oikeus julisti, että joka siitä päivästä lähtien päästää karjansa mainittuun luotoon, maksakoon sakkoa ensi kerralla 1 talarin, toisella 2 tal. ja kolmannella kerralla menettäköön karjansa kruunulle ja korvatkoon lisäksi kirkkoherran vahingon.
